EESTEC kokoontuu kerran vuodessa noin viikon pituiseen kogressiin. Jokaisesta LC:sta kutsutaan yhtä paljon osallistujia. Nämä osallistujat muodostavat yhdistyksen ylimmän päättävän elimen ja valitsevat mm. yhdistyksen hallituksen. LC Helsingistä kongressiin osallistuivat Marina Leusko (Newsletter editor ’00, LC Hki pj 99), Johanna Kenttälä(LC pj ’00), sekä Jussi-Pekka Parkkari (LC Hki pj ’01). Suomesta olivat lisäksi mukana Kati Rotola-Pukkila ja Jarno ”Osku” Hellman (Tampereen TKY:n pääsihteeri) Tampereelta sekä Ari Pisilä Oulusta.
Varhain kevätpäiväntasauksen aamuna 20.3. me, Otaniemen delegaatio, kokoonnuimme Helsinki-Vantaa lentokentälle ja jätimme keväisen Suomen taaksemme. Muutama tuntia myöhemmin saavuimme sateiseen ja kylmään Lontooseen, jossa oli luvattu olevan 10-15°C. Todellisuudessa lämpöasteita oli noin neljä. Matkalla keskustaan soitimme läpi puolet LC Lontoosta ja saimme sovittua natiivin meitä vastaan Victorian asemalle. Päästyämme paikalle tapasimme myös rakkaat madridilaiset ystävämme, jotka tällä kertaa olivat joutuneet odottamaan meitä noin tunnin verran. Joskus näinkin päin. Seuraavaksi meidät johdatettiin hostelliimme, jossa pidettiin illalla tervetuliaisjuhla. Siellä meille tarjottiin juomia, sekä suussasulavia voileipiä, eli sandwicheja. Juhlan aikana oli hyvä tilaisuus tutustua ihmisiin, joiden kanssa tiesimme viettävämme koko loppuviikon.
Pitkästä illasta huolimatta heräsimme jo aamuseitsemältä ja vääntäydyimme syömään paahtoleipiä marmeladilla. Tämän jälkeen siirryimme Imperial Collegen tiloihin esittelykierrokselle sekä kuuntelemaan sponsoreitamme ja sähköosaston johtajaa. Lounaaksi saimme herkullisia sandwicheja.
1st General meeting
Kongressin päätökset tehtiin kolmessa kokouksessa, General Meeting:eissä (GM), joista tämä oli ensimmäinen. Kokouksen päätarkoitus oli kansainvälisen EESTEC:in hallituksen ja yhdistyksen muiden elinten selonteko toiminnastaan. Jokainen LC antoi myös selostuksen toiminnastaan ja tilanteestaan. Edellisinä vuosina koettujen ylipitkien GM:ien välttämiseksi ehdotettiin pidettäväksi keskustelutilaisuuksia, joissa hallituksen ehdotuksista voitaisiin keskustella ennen niistä päättämistä. Ehdotus otettiin ilomielin vastaan.
Kokouksen kestäessä vain alle neljä tuntia, ehdimme ajoissa takaisin majoitukseemme juhlistamaan kokouksen päättämistä ja syömään varsin maukkaita sandwicheja.
Tostaiaamuna meitä armahdettiin, sillä aamuluennot olivat peruttu ja saimme nukkua jopa kymmeneen. Puolenpäivän aikaan aloitimme ensimmäisen keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin kongressin suurinta asiaa, eli sääntöjen muokkaamista. EESTEC:in ”perustuslaista”, eli statutes:sta haluttiin siirtää paljon tavaraa helpommin muokattaviin sääntöihin, Rules of Procedures:in (RoP). Keskustelu oli välillä hyvinkin kiihkeää ja vaati usein rauhoittelua. Pienet yksityiskohdat osoittautuivat hyvinkin tärkeiksi ja välillä palasimme keskustelemaan Sveitsin yhdistyslaista ja vertailemaan sitä muiden maiden, useimmiten Suomen, vastaavaan.
Tämän leppoisan ja rauhaisan keskustelun jälkeen kuulimme jälleen sanasen sponsoreiltamme ja saimme vatsallemme täytettä sanwicheista. Loppuillan vietimme clubbailemassa. Samalla tutustuimme Lontoon hintatasoon, joka oli vain happy hourin aikana hyväksyttävä. Yön mittaan porukka valui takaisin pienissä erissä majoitukseen.
Perjantaiaamuna onnistuimme vääntäytymmän jo yhdeksältä paikallisen TEK:in, IEE:n tiloihin pitämään uutta keskustelutilaisuutta. Ehkä paikka oli tostaista parempi, sillä keskustelu sujui rauhallisemmin ja oli rakentavampaa kuin edellisenä päivänä. Tärkeimmät aiheet olivat E-mailin välityksellä tehtävä äänestys, päätösvaltaisuusmäärät sekä LC:den taloudellinen tukeminen tukeminen tiukoissa tilanteissa.
Ennen toista General meetingiä, kerkesimme mennä vielä syömään. Tällä kertaa ihan omin nokin. Ruokapaikasta kävivät suurta taistelua Sandwich café ja Pizza Hut. Turha kai sanoa kumpi voitti.
2nd General Meeting
Täällä esiteltiin uusia ehdokkaita LC:ksi, ehdolla olivat Belgrad, Nis ja Novi Sad Jugoslaviasta sekä Grodno Valko-Venäjältä. Kaikki nämä hyväksyttiin, joskin kahden viimeisen valinta herätti paljon kysymyksiä uusien jäsenien vaatimuksista. Myös Itä-Euroopan maiden viisumivaikeudet ja Itävallan hallituksen opiskelijoille määräämät lukukausimaksut olivat esillä. Kokouksen seuraava vaihe oli astetta ikävämpi, eli jäsenten erottaminen. Malta, Istanbul ja Lausanne erotettiin, sillä näissä paikoissa ei ollut tapahtunut mitään viime vuosina.
Jäsenasioiden jälkeen siirryttiin äänestämään sääntömuutoksista. Pääasiassa hyväksyttiin valmiiksi sovitut siirrot Statutes:sta RoP:iin. Lisäksi esim. hallituksen jäsenten määrä päätettiin muuttaa neljästä neljään-kahdeksaan. Tarkemmat päätökset näkee kongressiraportista, kunhan se saadaan valmiiksi. Ajanpuutteen ja Oskun tarkkaavaisuuden takia jouduimme siirtymään kokoustauolle, jota jatkettiin maanantaihin asti.
Kokouksen jälkeen menimme syömään intialaiseen ravintolaan hieman mausteisempaa ruokaa. Täältä jatkoimme paikallisen ylioppilaskunnan talolle lukukauden päättymisjuhliin. Melko vaisut olivat, mutta onneksi edes lauantainen maaottelu Suomen ja Englannin välillä kirvoitti tunteita. Ainakin sen jälkeen kun J-P ja Johanna olivat lisänneet kaikkiin lauantaisen tv-illan mainoslappuihin ”Go Finland”-tekstin. Loppuillasta pari kappaletta näistä lapuista löytyikin revittyinä.
Lauantaiaamu käytettiin workshopeissa, kukin omissaan. Aiheita oli mm. rahatilanne, newsletter ja EESTEC:in sisäinen tasapaino. Workshoppien jälkeen saimme ravinnoksi sandwicheja. Tämän jälkeen päivä olikin kiireinen, sillä skipattuamme Lontoon nähtävyyskierroksen kiisimme pienellä porukalla katsomaan Oxford-Cambridge soutuja ja sieltä suoraan pubiin kannustamaan Suomea. Tunnelma oli korkealla ja oli hienoa olla suomalainen, kun paikalliset saivat oikeasti jännittää englannin. Eikä tullut turpaankaan. Siis Suomelle kyllä, mutta ei meille. Loppuilta oli vapaata ja vietimme sen etsien paikkaa missä syödä, halvalla ja loppujen lopuksi löysimme itsellemme kantapubin.
Sunnuntai alkoi workshoppien purkamisella ja EESTEC:in uusien nettisivujen käyttökoulutuksella. Samalla sai onneksi lukea sähköpostit. Workshopeissa oli tullut paljon uusia ehdotuksia, jotka pääasiassa jätettiin tulevan hallituksen työstettäviksi.
Ohjelmassa seuraavana ollut jalkapallonpeluu Hyde Parkissa päätettiin perua Lontoon tyypillisen sään takia. Sen sijaan hajaannuimme ympäri kaupunkia, mm. Camden Town:iin katselemaan Lontoolaista basaarikulttuuria ja hankkimaan mielenkiintoisia tuliaisia. Loppuillaksi siirryimme takaisin Hostelliimme viettämään aikaa muiden kanssa.
Maanantai olikin kongressin viimeinen päivä ja tunnelmat alkoivat olla haikeita. Siitä huolimatta piti töitä vielä tehdä, sillä tulevan vuoden hallitus ja muut luottamustoimet olivat vielä valitsematta.
3rd General Meeting
Ennen kokousta päätettiin edellinen kokous. Nottinghamista lauantaina saapuneet John ja Lynn esittelivät itsensä ja LC Nottingham hyväksyttiin jäseneksi. Tämän jälkeen oli vuorossa vaalit. Uusi hallitus on:
Puheenjohtaja: Marcello Lusuardi, Reggio-Emilia Italia
Varapj Bas Bijlisma, Delft, Hollanti
Varapj Toth Gergely, Budapest, Unkari
Rahastonhoitaja Marina Leusko, Helsinki, Suomi.
Seuraavan kongressin otti järjestääkseen LC Budapest. Keskustelua herätti Sveitsissä oleskelevan pankkiyhdyshenkilön viran tarpeellisuus sekä tämän valtuudet. Virka päätettiin kuitenkin pitää. Lisäksi valittiin lukuisia muita virkoja, joita en ala tässä luettelemaan.
Kokouksen jälkeen siirryimme kiinalaiseen ravintolaan syömään myös ihan oikeaa lihaa. Hullun lehmän tauti sekä suu- ja sorkkatauti olivat hävittäneet lähes kaiken lihan Lontoosta. Kiinalaisesta jatkoimme Thamesin rannalla odottavaan veneeseen, jossa järjestettiin lopetusjuhla ja jaettiin lahjat kongressin järjestäjille. Tuntui lähes haikealta jättää ihmiset, jotka olivat viikossa käyneet tutuiksi.
Tiistaina kiertelimme vielä kaupunkia ja vietimme aikaa rakkaiden espanjalaisten ystäviemme kanssa, kunnes tuli aika lähteä takaisin Suomeen. Tämä tosin viivästyi pari tuntia Tanskan tutkaongelmien vuoksi. Loppujen lopuksi pääsimme kuin pääsimmekin takaisin kotiin.
Kaikenkaikkiaan kongressi oli mahtava reissu. Siellä oppi näkemään mitä EESTEC on ja mitä se voisi olla tulevaisuudessa. Into tehdä asioita LC:n hyväksi kasvoi viikon aikana uskomattoman paljon. Tärkein syy miksi kongressissa viihtyi oli muut osallistujat. Oli mahtavaa luoda uusia suhteita, nähdä vanhoja EESTEC-tuttuja ja oppia tuntemaan osaa näistä entistä paremmin. Ensi vuonna jälleen Unkarissa!
Jussi-Pekka Parkkari
LC Helsingin puheenjohtaja
